keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Kuukauden kuulumiset.

Kuluipa taasen tovi vailla päivityksiä. Selityksiä riittäisi tarvittaessa kuin vanhalla alkoholistilla, mutta vedetään nyt hatusta vaikka että "on ollut kiireitä". Ja onhan se osittain tottakin. Oikeasti olen kuitenkin:

- leikkinyt joulutunnelmaa ei-joulutunnelmaisessa Pekingissä
- käynyt kuuntelemassa (mm.) natsipunkkarien vihaista musiikkia ja tutustunut parin paikallisbändin jäsenistöön
- eksynyt puoli kuudelta aamulla randomien amerikkalaisten kanssa vaateostoksille
- tehnyt laittomuuden, jota en malttanut olla paljastamatta lähimmille kavereilleni
- kasvattanut muhkeat pulisongit
- aloittanut tatuoitumisen
- opetellut taikatemppuja
- kirjoittanut vihaista mielipidekirjoitusta, josta ei tahdo tulla millään valmista
- lopettanut lääkärin määräyksellä tulisen ruoan syömisen 
- joutunut kiinalaisen setis-kaappihomon pokailuyrityksen kohteeksi
- puinut loputtomasti  – omien ja muiden – ihmissuhdeongelmia
- pettynyt huomattuaan ettei olekaan maailman ainoa henkilö joka saa valtavat kicksit Itä-Saksan kansallislaulun laulamisesta
- hankkinut viimein 8-bittisen Nintendon.

Talvinen Peking on aika ankara paikka. Harmaat talot, viiltävä kylmyys ja pistävä savusumu eivät mieltä ylennä. Etenkään kun perinteiset lorut – kulttuurierojen kummastelu, halvan hintatason humallus ja maailmanluokan meno – eivät vanhaan partaan enää noin vain tehoa. Siksi olenkin em. ohella käyttänyt aikaani itse asiassa pääosin mainostamieni jatko-opintosuunnitelmien eteenpäinviemiseen. Sitä mukaa kun suunnitelmat ovat edenneet ja realisoituneet, on Pekingin onhan-tää-jo-vähän-nähty -masennus vaihtunut toiveikkaaseen nuoruuden riemuun (jolle vanhuuden tuomat kolotukset ja ikääntymisen merkit antavat suorastaan pikanttin säväyksen). Jos olisin leikkisällä tuulella, vertaisin itseäni talviunilta heränneeseen karhuun. Jätettäköön nyt kuitenkin toistaiseksi karhut kirmaamaan laitumille ja megalomaaniset suunnitelmani vielä hämärän peittoon, koska mitään ei ole vielä lyöty lukkoon. Stay tuned for updates. 

Seuraavana kuitenkin lienee luvassa reissu kohti idän huoraa, Shanghaita. Sen lisäksi olen suuntaamassa vuosien tauon jälkeen Hongkongiin. Shanghaissa olen asunut vain reilu puolisen vuotta, joten en totta puhuen ymmärrä kaupunkia vielä oikeastaan yhtään. Hongkongia tunnen vielä vähemmän. Koska kumpainenkaan kaupungeista ei kuitenkaan ole yksi niistä tuhansista unohduksen kaupungeista, joista eräässä aiemmassa postauksessani puhuin, koitan saada jotain diippiä ja viiltävää analyysiä aikaan tien päältä. Mikäli en keksi mitään kirjoitettavaa, jauhan korvaukseksi paskaa vaikkapa kiinalaisesta ruokakulttuurista niin saavat kulinaristit mehustella.


No on sitä vähän muutakin tullut tehtyä kuin mietittyä.