sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Beijing bicycle

Tovin kesti että pääsin taas koneen ääreen jatkamaan kirjoittelua. Alussa täällä menee aina melko tovi että kaiken saa hoidettua kuntoon; kämppä, uusi työpaikka jne. Ja lisäksi on tietty tullut laiskoteltua ja deekuiltua.

Mutta, pohjustetaas vähän. Ensimmäiset kerrat kävin Kiinassa opintojen alkuvuosina. Vuosien 2005 ja 2006 joululomilla kävin pyörimässä ympäri Kiinaa kaverien kanssa yhteensä n. 2 kuukauden ajan. Lukuvuoden 2007 - 2008 vietin sitten Pekingissä vaihto-opiskelemassa Renmin-yliopistossa. Kuten jo ensimmäisessä postauksessani mainitsin, tuon vaihtovuoden aikana naputtelin blogia, mutta "opiskelukiireiden" takia ei lopppuenlopuksi tullutkaan kirjoiteltua ihan hirveästi. Vuonna 2010 olin ensimmäistä kertaa Kiinassa töissä kun paimenin kiinalaisia Shanghain maailmannäyttelyssä. 2011 suoritin puolen vuoden mittaisen CIMO-harjoittelun Suomen suurlähetystössä Pekingissä ja pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan taitojani ainakin etäisesti omaa osaamistani liippaavissa jutuissa. Ja nyt sitten palasin pahuuden alkulähteille suurlähetystöön ihan "oikeisiin" hommiin viisumivirkailijaksi. Sopimukseni on tosin määräaikainen, joten syyskuun lopun jälkeiset suunnitelmat on ihan auki. Mikäli satun jotain työtä löytämään, jään tänne. Koitan kuitenkin myös kehitellä tässä masterplania, jolla saisin rahaa kokoon että voisin lähteä heti syyskuun jälkeen maailmalle suorittamaan MBA-tutkintoa.



Mutta kuten todettua, asunto on nyt viimein järkättynä. Toisen uuden viisumivirkailijan - joka onnekseni on ihan huipputyyppi - kanssa muutettiin kämppiksinä Dongzhimenin metroaseman lähelle koilis-Pekingiin. Täällä rokki raikaa, paska peittää lattioita ja krapulaiset zombit vaeltavat hiljaa vessan ja sohvan väliä, toivoen että joku nainenkin joskus saataisiin tänne jallitettua. Mutta kyllä me em. ohella jotain moraalitontakin aina välillä tehdään. Asuinkompleksi on maailman järkyttävin DDR-blokki. Mutta asuinseutuna tykkään tästä paikasta paljon enemmän kuin esimerkiksi Shuangjingistä jossa viimeksi asuin. Läheltä löytyy paljon baareja, rafloja ja muuta mielenkiintoista, mm. hylättyjä tehtaita ja vanhoja hutongeja. Vuokrat alkavat täällä lähennellä jo Suomen tasoa, vaikka laatu alittaa kaikki kuviteltavissa olevat standardit. Eilen meidän rappukäytävän seiniin liimatut miljoonat laajakaistoja, putkitöitä ja ikkunanvaihtoja mainostavat tarrat oli hoidettu näkymättömiin maalaamalla seinä valkoiseksi - tarroja irroittamatta. Joskus sitä joutuu kyllä ihmettelemään ihmisten kykyä tehdä asioita mahdollisimman laiskasti. 拆



Sisältä meidän kämppä on uskomattoman huonolla kitsch-maulla sisustettu (täällä asunnot tulevat lähes järjestäen valmiiksi kalustettuina). Esimerkkinä mainottakoon vaikka se, että katosta roikkuu muovisia viinirypäleitä ja feikkilintu. No, tupareiden teema valittiin sitten sisustuksen mukaan ja näinpä saatiinkin toivomuksemme mukaisesti tuparilahjaksi käsittämättömän rumia ja mauttomia kitsch-esineitä. Itsehän olen vakaasti sitä mieltä että vilkkuva taikasauva, punainen pornovalo ja laikukas kumiankka kuuluvat joka asunnon must have-osioon. Kyllä nyt kelpaa sisustella!

Eilen aloitin taas päättömän taobao (=nettikauppa) -shoppailun. No, totuuden nimissä kerrottakoon, että sijoitin polkupyörään. Olen aiemmin rakennellut itselleni polkupyöriä, ja nyt päätin viimevuosien hipster-vyörytykselle antautuneena rakentaa itselleni fixipyörän. Ostin siis perinteistyylisen kiinalaisfillarin, josta aion käyttää projektiini vain rungon. Kunhan projekti valmistuu niin laitan tännekin kuvia mun uudesta rakkaastani. 完

Ja vielä vähän päivän tunnelmia audiomuodossa:
http://www.myspace.com/music/player?sid=82087562&ac=now